"Mopo" lähti käsistä! / My first and last "fashion" post

Ei, ei hätää, en ole jatkanut huonosti alkanutta mopoiluharrastustani. Vertauskuvallinen mopo on tällä kertaa ompelukone, eikä suinkaan omani. Kuten olen maininnutkin, räätälintyö on täällä halpaa ja hyvää. 

Oikeastihan olen surkea shoppailija ja huono vertailemaan palveluja. Menen jonnekin, testaan, ja palaan takaisin jos palvelu toimii - tai jos en paremmasta tiedä, mikä on ehkä yleisempää. Olen kuullut hyvää ja nähnyt kauniita tuloksia mm. Orchid Silkistä, mutta minun arsenaalini on kokonaan kotoisin District 7:ltä. Todellinen syy on laiskuus, mutta sovitaan että virallinen syy on suunnaton kiintymys tilapäiseen kotiseutuuni? ;) 

Olen siis teettänyt yhteensä kymmenen mekkoa, hyvällä yhden mekon kuukausivauhdilla. Aloitin toki  vasta tammikuussa ensimmäisestä ao daista - Tetin alla - ja sittemmin vauhti kiihtyi naurettavuuksiin asti. Toisaalta se myös laantunee: olen teettänyt kaiken toivomani ja pari lisää, eikä minun ns. tarvitse jatkossa katsella kankaita sillä silmällä. (Pelkkiä mekkoja? Kyllä. Jos käytäntö sallisi, minulla ei muita vaatteita olisikaan.)

Määrällisesti eniten kolttuja tuli tehneeksi Nam Silk. Se on nuorempien kollegojeni suosiossa, ja kiistatta laadukas putiikki. Olen kyllä kuullut mainittavan, että se olisi ensisijaisesti miesten pukimo, ja saattaa en ehkä kangasvalikoimasta ja imagosta jotenkin päätelläkin. Tarjolla on silkkiä, puuvillaa ja pellavaa miljoonassa eri värissä, mutta printeistä ei ole tietoakaan. Saati että löytäisi hieman arkisempia materiaaleja, joissa olisi ehkä vähän joustoakin. Joka tapauksessa, palvelu oli mainiota. Mekkojen design perustui yleensä yhteen nettikaupan kuvakaappaukseen, ja hulluimmassa tapauksessa hanoilaisen käsityöpuodin näyteikkunasta napattuun valokuvaan, jossa oli pirusti heijastuksia. Laatua on tullut! Nam Silk tuli tehneeksi minulle laskutavasta riippuen 3-4 mekkoa. (Eka esimerkki selittää laskutavan haasteet.)

Toinen räätälini on etunimeltään Huyen, ja siihen tietoni sitten loppuukin! Olen tavannut häntä ainoastaan koululla. Hän on nyttemmin entisen kollegani luottoräätäli ja on ommellut ao daita useille työkavereilleni. Hänellä on ilmeisesti puoti jossain, mutta en ole saanut selville sen nimeä saati sijaintia: hänen palveluunsa vaikuttaa kuuluvan se, että mitat otetaan ja sovitukset hoidetaan siellä missä asiakas on. Siitä suuri plussa!  Huyen on ommellut kolmesta ao daistani kaksi, ja lisäksi tässä jutussa sittemmin nähtävän "verhomekon".

Lisäksi olen käyttänyt hyvin lähellä kotiani sijaitsevan May Tailorin (nimi kiistatta lämmittää vanhaa queeniackia) palveluja. Tähän valikoimaan niistä ei nyt päätynyt yksikään, vaikkei niissä varsinaisesti vikaa ole. Tai no, yhdessä vähän on, istuvuutta ei vain saatu kohdalleen. Pari arkisempaa mekkoa ja ao dai numero kaksi ovat kuitenkin mainioita töitä.

Tässä siis puolet uusista garderoobin ihmeistäni:

1. Yksi vai kaksi? - Nam Silk

Tämä mekko koostuu kahdesta osasta: vaaleankeltaisesta kotelomekosta ja sifonkisesta liivistä. Osat ovat erilliset, ja voisikin hyvin kuvitella käyttäväni liiviä muidenkin vaatteiden kanssa. Liivin napit ovat fuskausta: sifonki sujautetaan yläkautta päälle eikä "nappeja" saa auki.

Tässä mallissa on samaa viehätystä kuin ao daissa: vaatteen näyttävyys perustuu liikkeeseen. Ensisovituksella tämä ei näyttänyt niin hyvältä kuin olisin toivonut, vaikkei siitä mitään vikaakaan löytynyt. Sittemmin hoksasin, että asun hieman veltto ryhti johtui yksinkertaisesti huonosta rintaliivivalinnastani. 

En teettovaiheessa tahtonut millään keksiä, mitkä värit haluaisin. Päädyin sitten hötöpäissäni pomminvarmaan vaaleankeltaisen ja savunharmaan yhdistelmään. Kuvaustilanteessa kyllä huomasin, että osaavampi ja harkitsevampi olisi ehkä kuitenkin valinnut keltaiseen mekkoon jonkin hieman paksumman materiaalin. Tämä on esimerkin 2 tavoin puuvillan ja pellavan sekoitus, ja niin mukava kuin se onkin, se voisi laskeutua paremmin. Useimmat kuvat jouduin diskaamaan siksi, että hame näytti oikeasti enemmän shortseilta. Tässä sen sentään tunnistaa hameeksi, mutta hankala siitä on hyvää kuvaa saada.

2. Oranssi - Nam Silk

Tämä on yksi suosikeistani. Nappasin kuvakaappauksen joltain Instan mainostamalta sivustolta, ja se toteutettiin melkein väriä myöten sellaisenaan. Materiaali on kuitenkin esikuvastaan poiketen hyvin kevyt, puuvillan ja pellavan yhdistelmä, joka myös toimii tässä mallissa oikein hyvin.

Kaunis epäsymmetrinen helma oli ilmeisesti työn helpoimpia osia. Mekko valmistettiin ensin tasamittaiseksi ja sitten vain leikattiin helmasta pienoinen spiraali sviidyyn. Kuvassa olisi tietenkin pitänyt käyttää samoja oranssinruskeita maltillisia korkkareita kuin ekassa, ei työsläbäreitä. Mutta ei tässä ennenkään oo perfektionisteja oltu.

3. Arkikukkia - Nam Silk

Tämä mekko ei ollut kovin suunniteltu viritys. Ihastuin kankaaseen markkinoilla, osin siksi, että se muistuttaa erästä upeaa, massiivista kietaisuhametta, jonka olen saanut anopiltani. Värimaailma on sama, kietaisuhameen kuvio on vain paljon kookkaampi, kunnon statement. Ja siinä on ehkä jotain Marimekko-henkistä, hyvällä tavalla. (Pääsääntöisesti en piittaa Marimekon estetiikasta.) 

Ostin kangasta summanmutikassa kaksi metriä, mikä vaikutti lopulliseen malliin. Suunnitelmissani oli kietaisumekko, jossa olisi ollut hihatkin. Siihen olisi kuitenkin tullut niin paljon laskosta ja massaa, ettei ohuen kankaan määrä riittänyt. Yritin sitten tarjota hyvin yksinkertaista A-linjaista hihatonta mallia, ja räätäli keksi yhdistää ne: yläosa on simppelimmästä mallista, mutta helma muistuttaa alkuperäistä suunnitelmaani, vaikka kietaisuelementti puuttuukin. Malli ei aivan välity kuvasta: helma on epäsymmetrinen ja kerrostettu. Edessä on siis ikään kuin verhomainen läpyskä, joka tuo kankaaseen kaunista liikettä.

4. Verhot kiinni! - Huyen

Verhoista puheen ollen! Tämä kangas on hupaisa. Käännyin kolmannenkin kerran katsomaan että 70-lukulainen verhokaan ei näytä niin  paljon 70-lukulaiselta verholta kuin tämä. Kiinnyin siihen. Ostin sen kaverin pilkatessa. Ja teetin siitä uusvanhanaikaisen, epäsymmetrisen vaatteen.

En tiedä tarkalleen, mikä tämä materiaali on. Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut hyödyntää sen elastisuutta enemmän teettämällä esim. jonkinlaisen "solmumekon": tykkään solmuista ja laskoksista, kunhan ne ovat oikeassa paikassa ja malli imartelee kroppaa. Nyt tulin teettäneeksi halparätistä designia. Mutta toisaalta juuri se on mahtavaa. Jollei minulla riitä pokka pukeutua 70-lukulaiseen verhoon, kenellä riittää?

Oranssinruskeiden kenkieni kanssa tämä kokonaisuus on entistä suloisempi. Näytänkö hieman opettajalta, heh!

5. Ao dai 3/3 - Huyen

Kaikkien mahdollisten kuvitelmien ja spekulaatioiden jälkeen en olisi ikipäivänä ajatellut teettäväni harmaata ao daita - mutta tämä kangas huusi minulle, suorastaan karjui. Paikalla ollut kollegani piti valintaa erityisen suomalaisena, itse lienen jäävi sanomaan. Väripalettini on laajentunut tällä ollessani kovasti (paitsi sinistä en vieläkään käytä), mutta en edelleenkään jaksa pitää ruskeaa, harmaata ja beigeä tylsinä väreinä. Ne ovat erinomaisen kauniita, jos niitä käytetään oikein: laitetaan mukaan jotain tekstuuria, vienoa printtiä, yllätetään leikkauksella... Pidän kaikista kolmesta perinneasustani, mutta kyllä tämä hento, runotyttömäinen versio on herkkyydessään puhutteleva.

Kuvaustilanne meni vähän hupaisaksi, useimmista olisi tehnyt mieli retusoida mallin naama pois. Mutta vaatehan tässä on pääosassa.

* * * English summary

I have made use of cheap and good handicraft skills recently, having tailored 10 dresses altogether.  I'm not a very good shopper or designer, being quite impatient and terrible in all kinds of crafts myself. I have used three different tailors, all here in District 7, but one of them did not end up in these samples.

The first three are made by Nam Silk. The first one is actually two dresses, two separate parts, and I could think of using them separately as well. I had a hard time selecting the colors, so I chose what can't possibly go wrong: light yellow and smoky gray.

The orange one is one of my favorites. It is cotton-linen mix, and the pretty asymmetrical hem was an easy part of the job. Of course I should have worn heels instead of my school flip flops, but nevermind.

The third one is improvised. I took a liking to the fabric, bought two metres, and it was not enough for my original wrap dress plan. The tailor got creative, combining a fabric-sparing simple top with a layered, asymmetrical bottom, which resembles my original idea better. The layers don't show that well in the picture though.

The fourth one is kind of kitschy, but I just loved the fabric that looks like a 70's curtain. I could have made better use of it's elasticity, but this design is cute too. And look at the combination with my not-very-high heels! Do I look like a teacher or what?

The last one is my third ao dai. I like all of them, but this is definitely the most delicate, girly, sensitive. I have learned to use more colors here, and would never have thought that from all the colors in the world I would end up with gray in an ao dai! However, the fabrics screamed to me again. It may not show that well in the picture, but the pants are actually shiny, silvery gray. And while I generally don't like to wear blue, there is a tad of blue-ishness in the dress itself.