Muutto- ja toimistohommia / Goodbye Gray Stone Road

Saigonin-arkeen kuuluu ihan hyvää, mutta jonkin verran kiirettä. Yksi lisätekijä hoppuun on se, että joudumme muuttamaan, vieläpä mitä luultavimmin kahdesti. Määräaikainen sopimus Saigon Southissa päättyy kesäkuun lopulla, ja omistaja onnistui hankalista ajoista huolimatta myymään asunnon. Uusi omistaja ei halua enää jatka vuokrausta, joten joudumme lähtemään. 

Asiaa mutkistaa se, että vaikka työsopimusta on vielä reilu vuosi jäljellä, en ole juuri nyt halukas sitoutumaan vuodeksi, tai edes puoleksi vuodeksi, määräaikaiseen vuokrasopimukseen, mitä monet vaativat. Olen aikeissa jatkaa työtä suunnitellusti kesäkuulle 2022, ja odotan uutta lukuvuotta mielenkiinnolla. Tosiasia kuitenkin on, että instituutiossa on ollut melko kauan epävakautta, enkä tällä hetkellä luota systeemiin niin paljon että laittaisin nimeni vuoden mittaiseen soppariin. Minun on nähtävä elokuussa, mikä tilanne koululla tosiasiallisesti on, ja vastaako työnkuvani edes suurin piirtein sitä mistä on alunperin sovittu. 

Olemme ratkaisseet asian niin, että muutamme kesäksi residenssiin, josta saa vuokrata pieniä asuntoja vaikka kuukausi kerrallaan. Itse asunnot ovat vaatimattomia mutta fasiliteetti sinänsä hieno, ja kokonaan palveltu. Siivous, pesulapalvelut ja juomavesi kuuluvat siis hintaan. Sijainti on hieman kaukana koululta, mutta pääosa ajasta on kuitenkin kesälomaa, joten sen kanssa kyllä pärjätään. Jos ja toivottavasti kun elokuussa näyttää siltä että minulla on koululla riittävästi tolkullista tekemistä, aiomme muuttaa Phu My Hungiin. Alue on keskeinen ja jonkin verran kalliimpi, mutta olen valmis maksamaan palvelujen läheisyydestä - ja siitä että voisin kävellä töihin. Sitä paitsi olemme kyllä tähän asti asuneet aivan naurettavan halvalla.

Muuttamisessa on toki riesansa, ja olisimme jatkaneet nykyisessä paikassa jos se olisi ollut mahdollista. Kämppä on kiva, ja etenkin aiemmin kehumaan liikuntafasiliteetit erinomaiset. Toisaalta koko asuinalue on niin uusi, että palvelut ovat vähän huonolla mallilla. Kotitalon kivijalassa on mieluinen kampaamo, mutta melkein kaiken muun perässä on aina lähdettävä jonnekin. Siinä mielessä ei hirveästi harmita. Kesä menee ehkä vähän niin ja näin, mutta pärjäämme. Kesäkämpässäkin on kuntosali ja uima-allas (vieläpä kattosellainen), ja alueella on jonkin verran vaihtoehtoja ravintoloissa ja muissa.

Lisäksi kuuluu etäkoulua. Paikalliset pamput määräsivät koulut päättöluokkia lukuun ottamatta etäopetukseen tämän viikon alusta. Vielä ei ole tietoa kauanko tämä jatkuu, mutta olemme sentään toiveikkaita että oppilaat tulevat takaisin vielä kevätkauden aikana. (Lukuvuosi loppuu kesäkuun puolivälissä.) Ysiluokkalaisia opetetaan kuitenkin paikan päällä, ja opettajat on yleensäkin velvoitettu tekemään “etätyönsä” koulussa, ellei koko yhteiskuntaa laiteta vallan kiinni. Se ei nyt näytä kovin todennäköiseltä, sillä tartuntatilanne HCMC:ssa on edelleen kaukana hälyttävästä. Tartuntoja ei ole juuri raportoitu - ja meille tulee mahdollisista altistuksista todellakin yksityiskohtaiset tiedot! Jonkinlainen tartunta-aalto maassa toki on meneillään, ja tietyissä provinssessa on jo aika laajoja karanteenimääräyksiä. Opettajia pyydettiin rekisteröitymään rokotuksia varten jo hyvä tovi sitten, mutta vielä ei ole piikille kutsuttu.

Etäopetus sujuu miten sujuu. Viime keväänä Suomessa olin sikäli onnekkaassa asemassa, että opetin ainoastaan lukiossa, ja sentään lukuainetta. Toki siinäkin vaadittiin sopeuttamista, mutta homma ei ollut ollenkaan niin mahdoton kuin vaikkapa alkuopetuksessa tai taito- ja taideaineissa. Suurimmaksi murheekseni jäi se, että jouduin hyvästelemään oppilaat ja kollegat viiden vuoden jälkeen pääasiassa Google Meetsissa. Nyt tilanne on hieman haastavampi, koska minulla on enemmän peruskoulutason tunteja, jopa alakoulua, ja kaikki osapuolet operoivat muulla kuin äidinkielellään. Esim. 3-luokkalaisten kanssa käsittelen maailmanuskontoja, mikä ei todellakaan ole helpoin homma: käsitteet ovat abstrakteja ja vieraita, eikä useimmilla vietnamilaisilla ole hirveästi taustatietoa uskonnosta ilmiönä. Lisäksi, kun huomioidaan koulun varhaisempi aloitusajankohta ja pari muuta muuttujaa, 3-luokkalaiseni kävisivät Suomessa tokaluokkalaisista. Ryhmä on kyllä mukava, kaikilla on kelvollinen englannin taito (mikä ei aina valitettavasti ole itsestäänselvyys edes kv-linjalla) ja aihepiiri tuntuu kiinnostavan, mutta onhan se nyt hanurista yrittää selittää tattiaisille jotain sielunvaelluksen käsitettä verkon yli. Isompien oppilaiden kanssa rullaa tietysti paremmin.

Pieniä kevätjuhlakikkailujakin on suunnitteilla. Toivottavasti ne päästään toteuttamaan!

Everyday life in Saigon is mostly fine, but there is some haste. One additional factor to the rush is that we will have to move, probably even twice. The fixed-term contract in Saigon South expires at the end of June, and the owner managed to sell the apartment despite the difficult times. Since the new owner doesn't want to continue renting, we have to leave.

A tricky part that although I still have over a year of employment left, I am not willing to commit to a one-year, or even six-month, fixed-term lease just now. I am about to continue the work as planned for June 2022, and I look forward to the new school year with interest. However, there has been instability in the institution for quite some time, and at the moment I do not trust the system enough to sign a long contact. I need to see in August, what the situation actually is at the school, and whether my job description is even roughly in line with what was originally agreed.

We have resolved the matter by choosing summer residence, where small apartments can be rented month by month. The apartments are modest but the facilities fine, and fully serviced. Cleaning, laundry services and drinking water are included in the pricework. The location is a bit far from the school, but most of the time it is still a summer vacation, so we can handle it. If and hopefully when August shows that I have enough meaningful things to do at , we are going to move to Phu My Hung. The area is central and somewhat more expensive, but I’m willing to pay for proximity to services - and for being able to walk to work. Besides, so far we have rented ridiculously cheap.

Moving os a bit of a nuisance of course, and we would have continued in the current place had it been possible. The flat is nice, and I praised the exellent exercise facilities earlier. On the other hand, the whole residential area is so new that the services are just developing. I have a nice hairdresser literally downstairs the house, but with anything else, you have to leave the area. In that sense I'm not sorry to leave. Summer may be a bit so and so, but we'll make it. That residence also has a gym and swimming pool (a rooftop one actually), and there are some options in the area for restaurants and more.

We also currently have virtual school. Local authorities ordered schools, with the exception of graduating classes, to distance learning from the beginning of this week. We don't know yet how long this will continue, but we are still hopeful that the students will come back later in the spring season. (The school year ends in mid-June.) However, nine-graders are taught on site, and teachers are generally required to do their “online teaching” at school unless there would be a total lockdown. It does not seem very likely now, as the infection situation in HCMC is still far from alarming. There is some kind of a new wave of infection in the country, and there are already quite extensive quarantine regulations in certain provinces, but not around here. Teachers were asked to register for vaccinations quite a while ago, but we have not yet been invited to be jabbed.

Even small spring festivities are planned. Hope they can be implemented!