Pähkinöitä purtavaksi / This is nuts!

Karanteenimme lähestyy puoliväliä, ja olemme päässeet ainakin jollain tavalla työn alkuun. Etäyhteydet eivät ole parhaat mahdolliset, mutta videotapaamisista on selvitty ainakin jotenkin. Pääasiassa teemme nyt opetussuunnitelmatyötä: kouluhan on hyvin uusi, alakoulu avattiin viime syksynä ja yläluokat sekä lukion ykköstä jokseenkin vastaava 10. luokka starttaavat tästä syksystä.

Onkin hyvä, että on ollut tekemistä, kyllä tämä muuten aika tappavaa olisi. Joinakin päivinä olemme onnistuneet livahtamaan käytävään juttelemaan ja jopa pitämään epävirallisia kokouksia, mutta asiasta tuli tänään henkilöstöltä hieman sanomista. (Kohtelias uhkaus, väittäisin.) Että ollaanpa nyt vastedes kiltisti ja kökitään huoneissamme kuin tatit. Käytävään ei auta mennä edes jumppaamaan. 

"Lomaparatiisiin" on hiipinyt hienoisia varjoja. Viikonlopun aikana ruokahuollossa oli ongelmia, ja etenkin kasvissyöjillä on ollut välillä todella laihat eväät. Muutama on saanut rajujakin vatsaoireita. Ja hiustenlähtö on alkanut! Tästä minua kyllä varoitettiinkin. Hanavesi on sellaista että aika monella lähtee tukka päästä. Asian voi kuulemma korjata asentamalla kotonaan suihkuun jonkinlaisen suodatinvirityksen, joka ei ole kamalan kalliskaan. Mutta kyllähän tuo hurjalta tuntuu. Että en joisi!

OPS-työ on minulle siinäkin mielessä melkoinen haaste, että laadin suunnitelmaa kolmeen aineeseen, joista yksikään ei ole pääaineeni, eikä yhtä edes tunneta Suomessa sellaisenaan. Epävarmuutta syntyy siitäkin, etten tiedä, miten yksityiskohtaisia suunnitelmia täällä käytännössä odotetaan. Luonnoksista saa kuitenkin palautetta, joten yritän olla miettimättä liikaa ja keskittyä olennaiseen. Työvälinehän se viime kädessä on.

Tänään päästiin viettämään hupaisia synttäreitä enimmäkseen etänä. Köksänmaikka laittoi pöydän niin koreaksi (tai vietnamiksi, hehheh) kuin näissä oloissa oli mahdollista, ja harrastelimme hieman vapaata seurustelua verkon yli. Unohtumaton syntymäpäivä varmasti! Mutta niin tulee olemaan omanikin. Pääsen 40-vuotislahjaksi ulos täältä! 

Our quarantine time is soon halfway through, and we have gotten some kind of a start to our work. The WiFi functions as it does, but we've managed through online meetings somewhat. We are mostly working on our schools curriculum: it is indeed a new school, with elementary started last year and secondary + high school 1st this autumn. 

It's really good to have something to do here, it could be quite a hellish two weeks if not. We succeeded a few times to sneak for chitchat in the corridors, and even had an unofficial peer support kind of meeting. Anyway, we heard a thing or two about it today (= a very polite threat), so we'll have to be more obedient and stay self-locked in our rooms from now on. 

Some shadows have slowly drifted over our near-perfect "holiday" paradise. The food service was less functional during the weekend, and especially our vegetarian colleagues have occasionally been less than properly fed. Some of us have had stomach problems. And my hair is coming off already! I was warned about this: the tap water is such poison that washing your hair eventually causes hair to fall off. 

They say it's easily fixed by adding some kind of filter thingy in the shower in our own places, once we get there. But it does sound rough. Don't drink!

The curriculum work brings me a challenge also in the sense that I'm working on three subjects, none of which is my main, and one of which doesn't exist in Finland as such. I also haven't really understood, how detailed the curriculum texts are expected to be here. I'm still getting feedback during the process, so I'm trying not to worry too much and focus on the main things. It's supposed to be a support for our own work, anyway. 

Today we had a rather jolly remote birthday party. Our colleague in home economics served us some treats, and we had some chitchat in an online meeting app. It must have been an unforgettable birthday. But so will be mine! I'll get one of the best presents one could for my 40th; getting out of here!